Katja Päivinen

Solbackantie 31 C
04170 Paippinen (Sipoo)
040 5603236
katjapaivinen(at)hotmail.com

Ensimmäinen kasvattini Vehnäpellon Asha kuvassa 16 vuotta ja vuonna 2015 syntynyt Vehnäpellon Ikuinen Timantti 15 viikkoa.


Hieman taustoja...

Koiraharrastukseni alkoi jo lapsena kun pitkän odottelun jälkeen, 90-luvun alussa  sain ensimmäisen vehnäterrierini Jamin (CH Ares). Jamin kanssa harrastin tottelevaisuutta ja näyttelyitä. Tottelevaisuudessa koulutin Jamin ihan kilpailuvalmiiksi asti ja muutamaan osallistuimmekin, mutta luulen, että niiden 14 yhdessä vietetyn vuoden aikana Jami koulutti ja opetti nuorta omistajaansa enemmän kuin kukaan koira sen jälkeen. Jamin myötä myös innostukseni koiranäyttelyihin alkoi, Jami ei koskaan ollut mikään varsinainen näyttelytähti vaikka valioksi tulikin, mutta jokainen pienikin ruusuke antoi uutta intoa nuorelle koiran esittäjälle.

Jamin myötä rakkaus tähän rotuun oli syttynyt ja Jamille hankittiin kaveri vuonna -95 kun perheeseemme asteli nuori neiti Aava (CH Wheatstone Aava). Aava tuli meille sijoitukseen Annu ja Juha Rajannon omistamana ja Aava synnytti pentueen Annun ja Juhan Boundary Oak-kenneliin. Sain olla heillä myös kenneltyttönä ja harjoitella mitä kasvattajan työ kokonaisuudessaan on. Aava oli loistava emä ja se täytti yhden suurimmista sen aikaisista haaveistani kun siitä tuli myöhemmin kennelini kantanarttu, vuonna 2000 syntyi ensimmäinen Vehnäpellon pentue.

Tästä pentueesta kotiin jäi kasvamaan Keiju (C.I.B Vehnäpellon Asha). Keiju rakasti nättinä olemista, se voitti ja sijoittui lukuisissa BIS pentu kilpailuissa, siitä tuli Vuoden Pentu, ryhmävoittaja, kerhon erikoisnäyttelyn BIS-voittaja ja vielä viimeisimmissä näyttelyissään se oli BIS veteraani! Keiju sai elää pitkän elämän, se on suurin persoona mitä meillä on ollut ja ansaitsi kunnioitusta kaikilta nuoremmiltaan koko yli 16 vuotisen elämänsä ajan. Keijulla oli kaksi pentuetta joista sukua jatkoivat tyttäret Beatrice, Certtu ja Claara. Viimeisimpänä mainittu Kempsun kennelissä. Oma kasvatustyöni tämän linjan osalta katkesi näihin koska Beatricen ja Certun pentuja ei syystä ja toisesta koskaan käytetty jalostukseen. 

Vuonna 2005 meille saapui Amerikasta Taavi (C.I.B Mil Mear Geragold So Magical). Taavi oli yhteisomistuksessa hyvän ystäväni Karin Bergbomin (kennel Wheatstone) kanssa ja asui vanhempieni ilona. Taavilla oli mitä upein luonne, mutta valitettavasti haaveet jalostusuroksena oli haudattava kun Taavilla todettiin olevan D-lonkat jotka sitten lopulta koituivat hänen kohtaloksi 11 vuoden ja 10 kuukauden iässä kun jalat ei jaksaneet enään kantaa ja kipu otti hyvästä hoidosta ja lääkkeistä huolimatta vallan.

Taavin "pikku-veli" Grant (Multi CH Multi Winner Mil Mear Geragold Yankee Cowboy) saapui meille vuonna 2009 niinikään Amerikasta täyttämään jalostusuros toiveita. Grant on todellinen showmies, se haluaa voittaa! Ja paljon se on voittanutkin, olen kilpaillut sen kanssa pohjoismaissa, Virossa, Latviassa, Venäjällä ja Amerikassa joissa kaikissa se on tullut valioksi. Grantilla on hallussaan Suomen kaikkien aikojen Serti ennätys, 23 Sertiä! Se on palkittu useasti yhtenä Suomen menestyneimpänä vehnäuroksena ja sen meriiteistä löytyy useita ryhmäsijoituksia ja voittaja-arvoja. Grantin suurimpiin voittoihin kuuluu vuonna 2016 Moskovan Maailman näyttelyn ROP voitto lähes 80 vehnän joukosta, ROP veteraani voitto ja BIS 3 veteraani. Kesällä 2016 Grant saavutti 40:nnen ROP voiton! Kuten eräs tuomari kerran totesi "tämä koira on täynnä itseään ja ylpeä siitä" kiteyttää hyvin sen mitä Grant on. Grant on osoittautunut myös hyväksi jalostuskoiraksi ja sillä on useita valiojälkeläisiä Euroopan lisäksi myös Amerikassa ja Kanadassa. Grantilla on paljon työmoottoria ja kotona se on varsinainen mammanpoika, päivittäisiin sylityksiin täytyy löytyä aikaa tai muuten Grant vain hyppää syliin ja ottaa aikansa. 

Uuden alku. Kasvatustyö oli siis aloitettava alusta. Vuonna 2010 saimme yhdessä  Karin Bergbomin kanssa hankittua Amerikasta Saimin (C.I.B Whindancer Gold N Shine). Saimin isä on aikoinaan Suomessakin asunut kuuluisa Never Lasting´s A Star Is Born. Sen spermoja oli lähetetty Amerikkaan säilöön ja kun kuulin että viimeinen satsi on nyt käytetty oli "aivan pakko" saada pentu tästä pentueesta. Saimi on minulle täydellinen koira. Sillä on uskomattoman upea luonne, sen hyväntahtoisuus suorastaan huokuu siitä. Saimilla on juuri vehnälle toivomaani työmotivaatiota, sitä on helppo opettaa ja se on uskomattoman nokkela. Sillä on ihana vahva luusto ja kaunis oikeanlaatuinen karva. Saimi on menestynyt myös näyttelyissä, ryhmävoittojen lisäksi se oli vuonna 2014 kerhon erikoisnäyttelyn BIS ja vuoden 2014 menestynein vehnä Suomessa. Saimi on ollut todella terve ja kaiken lisäksi se on osoittautunut erittäin hyväksi äidiksi ja jalostusnartuksi. En voisi olla tyytyväisempi saadessani aloittaa kasvatustyöni uudelleen juuri Saimilla!


Valitsin Saimin ensimmäiseen pentueeseen isäksi oman uroksemme, Grantin. Arvostan vehnässä terveyden ja luonteen lisäksi erityisesti hyvää toimintakykyä, vahvaa luustoa, terrierimäisyyttä, ryhdikkyyttä, hyvää pigmenttiä ja kaunista turkkia. Pentueeseen syntyi useampi lupaava ja toimelias pentu, nykyisin nuoria aikuisia joiden kanssa on toiveikasta jatkaa tätä toimintaa.
Tästä pentueesta kotiin jäi Sylvi (FI & EE MVA TLNJW-14 W-15 Vehnäpellon Gold Gera) sekä osaomistukseen Hippo (BALTJV-13,JV-13,TLNJW-14,EEJW-14 EE & LV JCH, FI MVA Vehnäpellon Grande) , Elvi (RTK1, RTK2 Vehnäpellon Glitter) ja Sulo (FI MVA Vehnäpellon Gold Yankee).
Saimin toisesta pentueesta sijoitukseen meni Sohvi (Vehnäpellon Ihka Aito) ja yhteisomistukseen Ruusa (Vehnäpellon IIK Ihana). Tässä pentueessa isänä on nuori voittoisa Amerikan vahvistuksemme MULTI CH JCH WJW-15 Geragold Jameson.
Sylvin ensimmäinen pentue syntyi vuonna 2016 joka oli kokonaisuudessaan mielenkiintoinen ja uusi "projekti" minulle koska pentue syntyi pakastespermasta, 7 kaunista pentua joiden isä on komea iäkkäämpi herrasmies Saksasta, Ballyhara´s Kingsly. Tästä pentueesta kotiin, tai paremminkin vanhemmilleni jäi kasvamaan Justiina (Vehnäpellon Jaettu Ilo) äitinsä Sylvin kaveriksi. Odotan innolla tulevaisuutta tämän nuorison kanssa.
Vaikka koirilleni on kertynyt vuosien varrella paljon titteleitä ja tämäkin historiikki kertoo paljon niiden näyttelymenestyksestä on se kuitenkin hyvin pieni osa meidän elämää. Koiriemme ehdottomasti tärkein tehtävä on olla meidän ilona, lenkittäjinä, harrastuskavereina, sohvanvaltaajina ja ennen kaikkea rakkaina perheenjäseninä.

 "Vain olemalla rehellinen itselleen ja kriittinen omista tekemisistään voi saavuttaa sen mitä tavoittelee."

Saimi

Olen jäsen seuraavissa:

Kerry- ja Vehnäterrierikerho ry.

Suomen Picardienpaimenkoirat ry.

Suomen Kennelliitto

SUKOKA Suomen Koirankasvattajat ry.